(Rinna) Käytiin lauantaina tutustumassa trendikaupunginosa Daikanyamaan, ja ihan vahingossa löysin maailman röyhelöisimmän ja vaaleanpunaisimman vaatemerkin Baby the Stars Shine Brightin kaupan. Daikanyamasssa on niiden pääkonttori tai vastaava. Tosi pieni kauppa, olen nähnyt isompia vaatehuoneita, mutta huisan söpö yhtä kaikki. Ostin yhdet sukat, ja ultrasöötti myyjätär palveli minua ihan kuin olisin kantanut koko kuun palkan kassalle. Tämä vaaleanpunainen vimpan päälle puunattu ja pyntätty neiti kääri sukat paperikassiin, taitteli sinne mun edellisen kaupan ruman muovipussin, asetteli niiden päälle vaaleanpunaisen muovipussin suojaksi, teippasi paperikassin sangat yhteen ja (puuh) kietoi sankaan vielä rusetin Babyn logo-satiininauhasta kolmen sentin mittaisilla koristekynsillään (varmaan vaatinut harjoittelua). Sitten saattoi minut ovelle ja heilutti vielä hyvästiksi. Varmaan kuolen shokkiin kun palaan Suomeen ja asiallistylyn suomipalvelun vaikutuspiiriin.



Tiistaina taas reissasin 45 kilometrin päähän itä-Tokioon etsimään ompelukonekorjaamoa. Korjaamo kyllä löytyikin, mutta sain sitten ikäväkseni kuulla että he huolivat vain japanilaisia merkkejä. Hyviä puolia: keskustelu käytiin kokonaan japaniksi, ja ymmärsin siitä ainakin pääpointit! Palkitsin itseni ompelukoneen raahaamisesta Tokion Stitch'n'Bitch-neulekerhon kokoontumisella. Noin tusina ulkomaalaisia naisia oli keräytynyt Pink Cow -nimiseen ravintolabaariin, kaikilla neuletyöt mukana. Minun lisäkseni paikalla oli kaksi muuta ensikertalaista ja tulimme heti hyvin juttuun. Tästä pitäen voin siis käydä kangas- ja lankaostoksilla uusien ystävieni kanssa eikä Samin tarvitse tylsistyä!