(Sami) Japanilainen asagohan, aamupala, ryokanissa oli oikein maittava! (Vaikkakaan allekirjoittanut ei aina ihan heti aamusta kaipaa yllätyksiä & eksoottisia ruokakokemuksia.) Aamiainen sisälsi kylmää ja kuumaa teetä, riisiä, kalan, tofukeittoa, pikkelssiluumun, papuja, munakkaatapaisen, kirpeää salaattia ja vihreää hieman kummaa venyvää levälientä.

*****(Rinna) Illalla vaikutti siltä että ollaan ihan kaksin ainoat ryokanin asukkaat, majatalonpitäjäpariskunnan lisäksi. Aamupalalle onneksi kuitenkin ilmaantui kolmaskin vieras, Musashinon taideyliopistossa 40 vuotta sitten opiskellut Fumiko-san. Fumikon tytär opiskelee samassa paikassa nyt, mitä kautta ryokan oli varattu. Loppu perhe oli tulossa illalla. Fumiko-san oli kadehdittavan reippaasti käynyt jo ennen aamupalaa parin tunnin kävelyllä temppelialueella, ennen päivän kuumenemista.*****





Aamutoimien jälkeen laitoimme kartat, juomaa, SoyJoy-patukoita ja piirustusvälineet laukkuun ja hyppäsimme bussiin Naran puistoalueelle. (Käytiin vielä kaupassa ostamassa vaihtovaatteita, vaihtopaita on aivan välttämätön lisä.) Törmättiin sitten vaihteeksi bambeihin.


Liioitellun söpöä!


Bambeja tosiaan on kaikkialla ja niitä on ollut täällä satoja ja satoja vuosia. Alueen vanhoissa temppeleissäkin on bambikuoseja ja bambisymboleita ja bambit käyskentelee vapaasti temppelien väleissä.



Kesäiset temppelien katot näyttävät hienoilta.










Istuskeltiin siellä & täällä ja piirreltiin tovi.


Viikon ällönurkaan pääsee kuva siitä minkälainen jälki jää paitaan miehen tissistä kun istuu 5min +40 asteessa piirtämässä.


Kaskaiden sirityksen volyymi on välistä aivan hämmästyttävä. Mutta on niillä sirittäjillä kokoakin.


Kilpikonnat lepäilee.


Hyvä valo.


Tämä on ihan hyvä tapa (ks.oikea käsi). Kun ostaa automaatista kylman juoman, käärii sen ympärille pienen pyyhkeen niin sitten pyyhe muuttuu kylmäksi ja sillä voi sitten ilolla pyyhkiä kuumaa nassua.


Jossain vaiheessa taas asetuttiin nurmikolle piirtelemään ja piirusteltiin hetken aikaa. (Eteneminen tässä lämpötilassa on aika laiskaa ja hidasta niin eipä me mihinkään kiirehdittykään.) Nousin ylös ottaakseni kuvan rouva Saramäestä piirtelemässä, niin bambi (tätä aika harvoin tapahtuu!) olikin hiipinyt hiirenhiljaa meidän taakse.


Sitten ennenkun tajuttiin että mitä ihmettä...


...hitsin bambi tunkee päänsä vaimon laukkuun ja ottaa sieltä meidän kartan...


...ja saamari nielaisee sen muutamassa sekuntissa. Rinna kyllä koitti sitä estellä mutta ei se bambia kiinnostanut.

Viimeiset kartanjämät katoaa bambin nieluun.


SYYLLINEN!


No, sitten meillä ei enää ollut puiston karttaa. Toisaalta eksyminenkin on ihan kivaa niin käveltiin sitten vaan hitaasti ympäriinsä. Kävin vaihtamassa uuden paidan piilossa ja jatkettiin temppelien nuuskimista. Turisti otti meistä turistikuvan.


Japanin suurin buddha on kerroksen korkuinen.


Uusi kuiva paita ja mahtava tunne, fresh!


Jylhiä patsaita.




Tämä oli vähän psyykkinen näky helteen keskeellä.


Kuin myös tämä "paholaisen bambi".


Pino kuvia tavallisemmista bambeista.










Hmm, tähän vielä päätteeksi kuva kulttuurien kohtaamisesta.


Kuosi ei näy kuvassa selkeästi mutta kangas on siis "Mikki Hiiri & Aku Ankka"-kangasta.

Kiivettiin portaita korkealle...


...josta avautui mahtava näköala Naran yli.






Temppelin takapiha.


Palailtiin pikkuhiljaa kylille.


Tempurat naamaan.


Ja tutumaan.


jatkuu...