(Sami) Pidin tänään aamupäivän vapaata kun nyt on se tyypillinen tilanne duunien kanssa että pitäisi olla valtava kiire mutta mistään ei ole oikein vielä saanut aineistoa. Tämä sama juttu tapahtuu aina ennen juhannusta. Kun kaikki maailman ihmiset haluavat saada kaikki maailman asiat valmiiksi sitä ennen. Eli nyt vaan odotellaan.

Sen sijaan että olisin nauttinut valtavan kauniista kesäsäästä ihastuttavassa ulkoilmassa fillaroinkin Tachikawaan aamupäiväelokuviin! Siis sisätiloihin ja pimeään! Menin katsomaan läpi-uunoksi tiedettyä kauhuleffaa "The Reaping", joka siis tietenkin oli mykistävän kehno. Rinna (fiksumpi kun on) ei suostu tulemaan siihen leffaan seurakseni. Eikä vaimo tietenkään nyt ehdikään kun hommia riittää hänelläkin.

Mutta en voi mitään heikkouksilleni niin siitähän sitten maksoin. Leffaliput on aika kalliita. Luulin että tämmöinen aamunäytös (näytös alkoi klo10.10) olisi suomalaiseen tapaan halvempi mutta ei ollut. Lipun hinta on 1800 yeniä, mikä vastaa vajaata 13euroa. Emme ole vielä selvittäneet että liittyykö lipun hinta istumapaikkaan. Se me ainakin tiedetään että toisin kuin Suomessa illan viimeinen näytös on aina halvin. Kun silloin ihmiset saattavat myöhästyä viimeisistä junista niin siksi ihmiset eivät halua mennä iltaelokuviin. Mutta mikä parasta, elokuvissa ei ole lainkaan mainoksia!! Alussa on aina 2-3 leffatraileria joita katselee ihan mielellään mutta ei muuta. Eli voi miettiä että jos Suomessa lippu on 10 euroa ja siihen kuuluu 20min (tai ylikin) mainoksia niin ehkäpä maksan sen 2-3 euroa ylimääräistä siitä ilosta että leffa alkaa suoraan. Varsinkin kun nykyään elokuvat  yleensä hipovat sitä lähemmäs kolmea tuntia niin tämä on varsin miellyttävää.
 



Katsomo oli ihan tyhjä. Onneksi sinne tuli viimeisellä minuutilla pari muutakin tyyppiä. Täällä on hauska tapa että näytös jotenkin juonnetaan lentoemäntä-tyyliin ennen esitystä. Lipunmyyjä tulee kankaan eteen ja höpöttään jotain, näyttää uloskäynnit ja kai kertoo jotain leffasta ja toivottaa hyvää elokuvaelämystä. Se on symppistä. Mutta se olisi tuntunut kummalliselta jos olisin ollut ainoa katsoja.

No, olisi oikeasti kannattanut ulkoilla se elokuvan aika. Fiilistelin vielä kahvin verran leffateatterin edustalla ja nautin science fiction tunnelmista kun teatterin ohi menee tuollainen monorail. Ne on aina hienoja ja siitä tulee tulevaisuusolo.